Ei kategoriaa

Ohjaajana IPAN:ssa Intiassa

Raisa Kiimamaa kertoo ohjaajakokemuksestaan IPAN:ssa, Intiassa.

IPAN (Indian Project for Animal and Nature) on jo vuosia houkutellut viidennen vuosikurssin opiskelijoita Intiaan Tamil Nadun osavaltioon ja IPAN on varmasti kokemuksena todella hyvä ennen praktiikkaan menemistä. Alun perin oli itselläkin haaveissa IPAN jo klinikkavuoden aikana, mutta sitten ei aika ja raha oikein riittänytkään silloin Intiaan lähtemiseen. Mutta kurssikaverin ehdotuksesta lähdettiin seuraavana vuonna ohjaajiksi viidennen vuosikurssin opiskelijoille. IPAN-vaihto sijoittuu hyvin kätevästi keväälle, jolloin kuudennella vuosikurssilla on enintään valinnaisia kursseja, joten mitään erityisiä järjestelyjä ei ohjaaminen IPAN:ssa vaatinut opiskelujen suhteen. Lisäbonuksena on vielä se, toisin kuin IPAN:lle osallistuville opiskelijoille, ei ohjaajalle tule mitään muita kuluja kuin matkakulut paikan päälle. Ruuan ja majoituksen saa vastineeksi ohjaajana toimimisesta.

IPAN-vaihdossa toiminta tapahtuu pääasiassa Hillview farmilta käsin. Itse Hillview farmi on jo kokemus. Maatila sijaitsee tiikerien suojelualueella ja vaikka tiikereitä harvoin näkee, niin norsuja voi nähdä ja erityisesti yöllä ne voivat tulla myös farmin pihalle. Norsujen kanssa pitää kuitenkin olla varuillaan, sillä ne voivat olla vaarallisia. Pimeään aikaan ei farmilta liikuttu mihinkään ja farmin pihalla liikkuessakin piti aina varmistaa, ettei norsuja näkynyt. Farmilla on iso lauma pelastettuja eläimiä kuten koiria, lehmiä, aaseja ja hevosia. IPAN:ssa eläinlääkintätoiminta oli todella monipuolista ja paljon erilaista pääsee näkemään ja tekemään. Farmilla on jonkin verran potilaita hoidossa, joiden lääkityksestä IPAN-vaihdossa olevat huolehtivat. Lisäksi hoidetaan klinikalle ilmestyvät pieneläimet ja lähiseudun tuotantoeläimiä Jeeppi-kyydin avulla ja välillä jopa käveltiin hoidettavan lehmän luokse. Lisäksi tehdään jonkin verran koirien kastraatioita ja sterilisaatioita. Tällä hommalla meidänkin Intian reissu alkoi. IPAN on myös yksi Mission Rabies-projektin yhteistyöprojekteista ja siitä johtuen IPAN-vaihdossa yleensä pääsee osallistumaan rokotuskampanjoihin. Meidän IPAN-ajallemme ei osunut varsinaista rokotuskampanjaa, mutta leikkauksien yhteydessä kaikki koirat rokotettiin raivotautia vastaan ja koirat saivat lisäksi loishäädön.

Matkalla hoitamaan halvaantunutta lehmää

Meidän IPAN-vuotena jokainen ryhmä meni noin viikoksi Coimbatoren kaupunkiin koirien leikkauskampanjaa suorittamaan. Viikon aikana meidän ryhmä muistaakseni leikkasi yli sata koiraa. Jokainen ryhmä saa itse valita tapansa toimia, mutta meidän ryhmällä oli yleinen käytäntö, että ohjaajat rauhoittivat leikattavat koirat ja huolehtivat esilääkityksestä ja iv-nesteytyksestä yhdessä apupoikien kanssa ja lisäksi vahtivat anestesiaa leikkauksen aikana. Turhia taukoja vältettiin eli seuraava koira oli jo valmiina leikattavaksi, kun edellinen saatiin valmiiksi. Välillä myös vaihdettiin rooleja eli opiskelijat pääsivät huolehtimaan esivalmisteluista ja anestesiasta ja ohjaajat leikkasivat pari koiraa. Näin kokemusta tuli mahdollisimman laajasti. Tämä oli meidän porukan tapa toimia ja jokainen ryhmä löytää itselleen sopivan tavan toimia. Ohjaajat toki seurasivat myös leikkaustekniikkaa ja antoivat neuvoja siinä. Ensimmäiset leikkaukset olikin hyvä suorittaa Hillview farmilla rauhallisemmalla tahdilla, jolloin oli hyvin aikaa käydä solmujen tekemiset ja muu tekniikka läpi. Coimbatoressa oli jo vauhti päällä ja ohjaajia ei enää tarvittu niin paljon neuvojen antamiseen. Coimbatoresta lähdettiin takaisin Hillview farmille viikon leikkausputken jälkeen ja palattiin vähän rauhallisemman peruspraktiikan pariin.

Vapaa-ajan vietto vaihteli todella paljon riippuen siitä olimmeko Coimbatoressa vai Hillview farmilla. Coimbatoressa illat vietettiin kaupungilla tai ostoskeskuksessa pyörien. Turvallisuutta pitää kuitenkin ajatella jonkin verran isossa kaupungissa, joten pyrittiin pysymään paikoissa, missä oli enemmän ihmisiä. Hillview farmilla illat kuluivat korttia pelaten ja kirjoja lueskellen. Norsujen takia pimeällä ei ulkona ole turvallista liikkua, joten pimeän ajan liikkumiset rajoittuivat meidän majoituksena toimivan pihamökin ja Ilonan ja Nigelin talon välille. Päivisin pystyi käymään lähikylässä kahvilassa ja kioskista ostamassa pientä purtavaa ja juotavaa sekä osalla farmilla olevilla hevosilla sai käydä ratsastamassa. Yhtenä päivänä tehtiin päiväretki paikallisella bussilla Ootyyn ja samalla vierailtiin WVS:n kurssikeskuksessa katsomassa sen toimintaa.

Mitä IPAN-ohjaajalta vaaditaan? Koska IPAN:ssa hoidetaan potilaita laidasta laitaan, on kunnaneläinlääkärin työkokemuksesta hyötyä erityisesti tuotantoeläinten kohdalla. Lisäksi on hyvä olla edes jonkin verran kokemusta koirien kastraatioista ja sterilisaatioista. Ohjaaja on kuitenkin se, joka hyppää avuksi, kun munasarjaligatuura alkaa vuotaa. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse osata tai tietää. Meidänkin tiimi onnistui kastroimaan kaksi taistelupässiä, vaikka ohjaajista tai opiskelijoista kenelläkään ei ollut kyseisestä toimenpiteestä kokemusta. Myös pientä sovellusta käytössä olevien tarvikkeiden ja lääkkeiden käytössä vaaditaan, koska lääkevalikoima koostuu pääasiassa lahjoituksista. Myöskään käytössä olevat välineistö ei ole laaja, mutta aika paljon pystyy tekemään pienelläkin varustuksella. Vuosien työkokemusta mielestäni ei ohjaamiseen vaadita, mekin mentiin yhden kesän praktiikkakokemuksella. Hyvä etu meillä oli se, että toinen ohjaaja oli ollut edellisenä vuotena IPAN:ssa opiskelijana ja tiesi jo paikallisia tapoja ennestään. Mutta kuten eläinlääkinnässä yleensäkin, reippaalla asenteella selviää.

Kandikesää ajatellen IPAN-vaihdosta on varmasti todella paljon hyötyä jo viidennellä vuosikurssilla tehtynä, ja itse ainakin sain todella paljon myös ohjaajana toimimisena. IPAN-ohjaajana pääsi näkemään eläinlääkintää Intiassa ja hoitamaan erilaisia potilaita kuin Suomessa. Omakin leikkaustekniikka parani tuona aikana ja varmuutta tuli erilaisiin tilanteisiin lisää. Kaiken kaikkiaan IPAN-ohjaajana toimiminen oli hyvin antoisa kokemus ja voin suositella sitä muillekin!