Ei kategoriaa

Vapaaehtoistyössä Kyproksella “Paphiakos animal welfare and CCP” -järjestöllä

Teksti ja kuvat: Karoliina Rissanen
(sain luvan kuvata tarhan omistamia eläimiä)

Viidennen vuosikurssin talvella opiskelujen lomasta löytyi hyvä rako lähteä vapaaehtoistyöhön. Kaverit olivat suositelleet järjestöä Kyproksella, jonka toimiin kuului kulkukissojen ja –koirien kantojen vähentäminen. Tammikuussa 2018 lähdin kurssikaverini kanssa kehittämään leikkaus- ja anestesiataitoja Pafoksen kaupunkiin. Olimme varanneet paikan jo yli puoli vuotta aikaisemmin, ja sopineet pienestä lahjoituksesta, jonka siivittämänä saimme klinikalle tulla auttamaan.


Työpäivät olivat pääasiassa kahdeksasta neljään, riippuen kiinni otettujen kulkukissojen määrästä. Asuminen kuului lahjoituksen hintaan, ja asunto sijaitsi klinikan lähellä lyhyen kävelymatkan päässä. Meidän kanssa viihtyisässä asunnossa asui kaksi eläinlääketieteen opiskelijaa, jotka olivat kotoisin Briteistä. Teimme heidän kanssa töitä klinikalla ja vietimme vapaa-aikaa yhdessä.


Järjestön klinikka, jossa työskentelin, tarjoaa erilaisia eläinlääkintäpalveluita. Klinikka vastaanottaa yksityisasiakkaiden potilaita ja ensiapua tarvitsevia kaduilta löytyneitä eläimiä. Vapaaehtoistyö sisältää järjestön kastraatio ja sterilisaatio- ohjelmassa auttamista. Työtehtäviini kuului pääasiassa kiinniotettujen kulkukissojen kastraatio, sterilisaatio, hammashoito ja madottaminen. Pääsin mukaan erilaisiin koirien leikkauksiin ja myös muihin lääkinnällisiin toimenpiteisiin, jos sateiden takia ei kulkukissoja saatu kiinni. Klinikan henkilökuntaan kuuluu eläinlääkärin lisäksi eläinhoitajia ja vapaaehtoisia työntekijöitä, sekä Erasmus-rahoituksella kaksi vastavalmistunutta eläinlääkäriä. Heidän kanssaan oli mukava työskennellä, ja otimme ei-päivystäviä kolleegoja mukaan myös iltaisin syömään meidän kanssa.


Järjestöllä on isot tarhat muutama kilomteri kauempana kaupungista, joissa asuu useita satoja eläimiä muun muassa kissoja, koiria, aaseja, hevosia ja vuohia. Pääsin muutamaan otteeseen myös sinne auttamaan muunmuassa aasin jalan haavan hoidossa sekä tekemään ontumatutkimusta. Osa eläimistä, jotka asuvat tarhalla, ovat löytyneet Kyproksen kaduilta, mutta ihmiset myös tuovat järjestölle lemmikkejään joista eivät pysty enää huolehtimaan. Järjestön tarkoituksena on etsiä eläimille pysyvä koti, mutta todellisuudessa eläimiä on niin paljon, ettei kaikkia saada uudelleensijoitettua. Eläimiä adoptoivat paikalliset, sekä niitä lähetetään myös ulkomaille esimerkiksi Brittien saarille ja Venäjälle, joissa järjestöllä on kummit ketkä auttavat esimerkiksi lentomatkojen järjestämisessä.


Vapaa-aikaa oli työn ohella mukavasti. Meillä oli vuokra-auto käytössä ja lähdimme kämppisten kanssa useasti tutkimaan paikallisia nähtävyyksiä. Vuoristossa minun kartturin taidoilla ekyimme pienen pienellä autollamme jyrkille ja huonokuntoisille maastoautoille tarkoitetuille teille. Minun lempparinähtävyyksiin kuului muun muassa Afroditen kylpy, Adoniksen vesiputous, katakombit ja ikivanhat mosaiikkiteokset. Menimme Paphoken isoon ostoskeskukseen katsomaan elokuvia sateisina päivinä. Iltaisin kävimme meren rannalla sijaitsevissa ravintoloissa, joissa pääsin syömään paikallisia antimia. Erityisesti Kyproksen halloum-juusto, paikallinen punaviini ja oliivit jäivät mieleen.


Viihdyin klinikalla todella hyvin, ja siellä oli hyvä yhteishenki. Avulias henkilökunta opetti paljon, ja  antoi myös tilaa toimia itsenäisesti. Opin matkan aikana paljon, varsinkin käytännön taitoja. Suunnitelmissa on palata takaisin Pafokselle vapaaehtoistyön pariin valmistumisen jälkeen.